Siinä missä joku kammoaa tilastoja ja diagrammeja, toinen plärää innolla numerotietoa siitä ja tästä. Lokakuussa vietettiin tilastodiggareiden iloksi Euroopan tilastopäivää, jonka kunniaksi Eurostat kokosi otoksia elämästä Euroopassa vuodelta 2019.

Tiesittekös, että tuotteiden hintataso on Suomessa noin 29 % korkeampi kuin Euroopan Unionissa keskimäärin. Silti Suomi on edullisin Pohjoismaa. Euroopan halvin on Romania, kallein Sveitsi, peräti 80 % yli EU:n keskiarvon.

Sähkö on Suomessa 17 % halvempaa kuin EU:n keskitaso, Saksassa 41 % kalliimpaa. Meillä uusiutuvan energian osuus on 43 %, Ruotsissa 56 %, mutta koko EU:ssa vain 18 %.

Suomalainen tuottaa vuodessa 566 kg jätettä. Tanskalaisten 844 kg on ikävä tilastokärki, romanialaisten 280 kg pienin jäteläjä. EU:n keskiarvo on 502 kg. Tanska kierrättää yli 66 % yhdyskuntajätteistä, Malta alle 9 %. Suomen 44 % on keskikastia.

Väestökatoa pidetään usein Suomen ongelmana. Kuitenkin asukasluku on hiljalleen kasvanut, mittausvuoden 1960 4,4 miljoonasta nykyiseen 5,5 miljoonaan. Esimerkiksi Kroatiassa väkimäärä kääntyi laskuun 1990-luvulla ja on jo alle vuoden 1960 tason. Samoin on käynyt Bulgariassa, Latviassa ja Liettuassa. Väen väheneminen on tosin tilaston mukaan edessä myös Suomessa.

Syntyvyys on EU:ssa 1,53 lasta naista kohden, Ruotsissa 1,71, Ranskassa 1,86 lasta. Suomen luku 1,35 on Euroopan matalimpia. Yli 65-vuotiaiden määrä verrattuna työikäisiin on suurin Suomessa ja Italiassa, pienin Luxemburgissa ja Irlannissa.

Suomessa syöpä on kuolinsyynä muuta Eurooppaa harvinaisempi, mutta hermostolliset sairaudet selvästi yleisempiä. Suomi on viidentenä tilastossa, joka kertoo onnettomuuksien yleisyydestä kuolinsyynä.

Koulutustilastoissa Suomi on kärkijoukossa. Unionin väestöstä 33 % on korkeasti koulutettuja, Suomessa lähes 48 %. Naisissa ero on vielä suurempi: EU 35 %, Suomi 56 %.

Ja vielä vähän lisää nippelitietoa. Suomessa on 642 henkilöautoa 1000 henkilöä kohden, neljänneksi isoin luku Euroopassa.
Noin 12 %:lla suomalaisista ei ole vuosittain varaa viikon lomaan, koko unionissa 28 % ei siihen kykene.
Vajaalla 2 %:lla suomalaisista ei ole varaa lämmittää asuntoaan tarpeeksi. Bulgariassa jopa 30 % ja Italiassakin 11 % asukkaista kärsii liian kylmästä kodista kustannussyistä.

Tilastot kertovat, että näin on, mutta eivät, miksi näin on. Numeroiden takana on aina lukuisia syitä ja pitkä historia. Tilasto on kuitenkin hyvä sytyke kysyä, miksi näin ja miten tästä eteenpäin.

Ja jos joskus on vailla jutunjuurta, tilastot esille ja ihmettelemään.

(Savon Sanomat 1.11.11)