Leipäfestarit

Suomi on leipämaa. Missään muualla ei ole tarjolla näin laajaa leipärepertuaaria.

On litteää ja kohotettua, tiivistä ja kuohkeaa, pitkulaista ja muhkuraista, kantikasta ja pyöreää, sileää ja rouheaa, on totisesti mistä valita!

Leipäviljoja käytetään monipuolisesti, muitakin kuin maailmalla suosituinta vehnää. Eri ainesosia leivotaan sopuisasti sekaisin, malleja ja makuja on satoja ellei tuhansia, käyttötarkoituksia rajattomasti. Ja silti leivän merkitystä kulttuurillemme ei aina oikein hoksata.

Omat juhlansa on vaikkapa viineille, oluille ja valkosipulille, mutta Suomen kesäjuhlakattauksesta puuttuvat ilmiselvästi leipäfestivaalit. Mitä kaikkea niihin festareihin voisikaan luontevasti liittää!

Leipäbaareja, joissa voi maistella leipiä viipale kerrallaan. Päälle voita, margariinia, juustoa, kurkkua tai mitä baarin leipämikolta haluaakaan tilata.

Ammattitaitoinen leipämikko osaa kertoa leivän alkuperästä ja valmistustavasta tai opastaa, mikä on sen optimaalisin nautintalämpötila. Parhaissa leipäbaareissa saa tietysti tuoretta uunilämmintä leipää, ei pelkkää mikrossa pikalämmäytettyä.

Leipomoiden erikoistuotteita ja uusia innovaatioita, leivänpäällisiä, levitteitä, lisukkeita ja dippejä.

Koko kotimaan kirjon lisäksi leipämakuja maailmalta, smørrebrödistä ja naan-leivästä eksoottisiin ja tulisiin tarjoomuksiin.

Leipään sopivia viinejä tai oluita.

Juustot kuuluvat luontevasti leivän kylkeen, eikä makeita leivonnaisiakaan kannata sivuuttaa – festarikojujen rivi sen kun pitenee.

Tietysti koko leipomoala ottaisi festarit omikseen. Valittaisiin vuoden leipomo, vuoden leipä, vuoden leipäinnovaatio, vuoden leipäteko ja vuoden leivänsyöjä. Tarjolla olisi leiväntekokursseja, leivontanäytöksiä, esitelmiä ja keskustelutilaisuuksia.

Leipä ja sen hankkiminen ovat suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teemoja, siis kirjallinen tapahtuma sekaan vaan. Entä kuvataide, teatteri, tanssi, musiikki ja kaikki muut taiteet? Teemaksi sopisi mainiosti "Leipää ja sirkushuveja", tosin eri merkityksessä kuin muinaisessa Roomassa.

Jos leipäfestarit asettuisivat Kuopioon, äkkiäkös pystyssä olisi leipäristeilyjen sarja ja kaupunginorkesteri pyöräyttäisi varmaan huikean leipäteemaisen konsertin.

Suomalaista leipää on aivan suotta mollattu karppaus-huumassa, sen kunnia on onneksi palautumassa. Usein unohtuu, että leipäkulttuuriamme voi ja kannattaa ylpeydellä esitellä myös ulkomaanvieraille. Jo markettien loputtomat leipähyllyt voivat olla elämys, paikallisista leipomoista puhumattakaan!

Leipä yhdistää kansalaisia tasapuolisesti ikään, uskontokuntaan, puoluekantaan, musiikkimakuun, oikeastaan mihinkään muuhunkaan katsomatta. Potentiaalisia festivaalivieraita on Suomi täynnänsä.

Leipä on festivaalinsa ansainnut. Sitä odotellessa.

Kirsi Pehkonen Huhtikuu 2013