Käänteistä ansiota

Kotiäitiys ja koti-isyys puhuttavat taas. Takarivistä huudellaan: miten tavan tallaajalla on edes varaa hoitaa lapset kotona?

Kansanviisaus tiivistää: ei ne isot tulot vaan pienet menot. Mitä vähemmän elämisen kuluja, sitä vähemmän tarvitaan palkkatuloja niiden maksamiseen. Loppupelissä saldo on sama kuin tienaamalla enemmän, mutta samalla maksamalla suurempia kuluja.

Käänteinen ansio on kotivanhemman taloudenpidon salaisuus. Esimerkkinä vaikka kolmen lapsen päivähoito. Hoitomaksuihin menee X euroa kuukaudessa. Ne maksaakseen vanhempien on tienattava enemmän kuin X euroa, verotushan vie bruttotuloista osansa.

Kun lapsia ei tarvitse viedä hoitoon, syntyy käänteistä ansiota: vanhempien tarvitsee tienata X euroa vähemmän käteen kuussa.

Yhden auton politiikka on sekä ekologista että perheelle taloudellista. Se voi vaatia melkoista joustamista, joukkoliikenneasennetta ja turhien ajojen karsimista – kaikki kannatettavia asioita.

Usein kahden työssäkäyvän aikuisen perheissä toisen tuloilla maksetaan autoja, jotta päästään autoilla töihin.

Kun ei ole maksussa kahta autoa vakuutuksineen, käänteistä ansiota kertyy hurjasti. Nolla autoa olisi vielä edullisempaa.

Käänteistä ansiota tienaa tekemällä itse. Jos tekee rankametsästä polttopuut leivinuuniin, kunto hoituu ja sähkölasku pienenee. Kun leipoo uuniin leivät ja sämpylät, ruokamenoissa säästyy.

Rakentaminen ja remontoiminen hartiapankilla on käänteistä ansiota, samoin tyytyminen monessa asiassa hieman pienempään ja yksinkertaisempaan. Kuinka paljon vähemmän tarvitseekaan ansaita, jos asuntolaina on puolet pienempi?

Käänteistä ansiota tienatessa omalle työlle ja ajalle ei tarvitse laskea hintaa. Arjen ja tekemisen ilot ovat ilmaisia.

Kaikenlainen kamppeiden kierrättäminen ja kirpparihankinnat ovat helppoa käänteistä ansiota. Maksaakseen satasen kurahaalariin pitää ansaita paljon enemmän kuin kympin haalariin.

Aikoinaan ynnäsimme tulot ja menot ruutupaperilla. Kun toinen jäi kotihoidontuella kotiin muksujen kanssa, säästyi yhden työmatkat, työmaaruokailut ja lasten hoitomaksut. Asumiskulut pienenivät paljon maalle muutossa, eikä toista autoa tarvinnut hankkia. Perheelle jäi kuussa käteen 500 mummonmarkkaa vähemmän, siis reilut 80 euroa vähemmän kuin jos molemmat olisivat olleet töissä, lapset hoidossa ja perheessä kaksi autoa. Se oli halpa hinta rauhallisemmasta elämänrytmistä.

Taas takarivistä huudetaan: eikö käänteinen ansio ole sama kuin kulujen karsiminen? Onhan se, kuulostaa vaan paljon hienommalta.

Mutta ovatko käänteisen ansion keinoilla lapsia kotona hoitavat vanhemmat oikeasti uhka Suomelle? Kun jää valtiolta verotuloja saamatta autoilusta, palkasta ja vaikka mistä. Kulutustahan pitäisi kasvattaa, eikä jatkuvasti pitää omatoimisia älä-osta-mitään-päiviä.

Hyvät koti-isät ja kotiäidit, valintanne ei maata kaada. Lapsi kiittää, maapallokin kiittää, vaikka valtio ei aina ymmärrä.

Marraskuu 2012