Juotavaa syötävää

Syötävä on yhä useammin puserrettu juotavaksi. Mainokset tyrkyttävät valmiiksi pulloon mehustettuja hedelmiä ja vihanneksia sen sijaan, että niitä haukattaisiin ja pureskeltaisiin.

Jogurttiakaan ei enää lusikoida suupala kerrallaan, vaan sitä kaadetaan vedellä lantrattuna pullosta suoraan kurkkuun. Terveellisyyden nimissä kaupataan mitä eksoottisempia vihannesliemiä ja hedelmäcoctaileja. Juomaruokiin on lisätty kuidut, vitamiinit ja kivennäisaineet ‒ kaikki se tärkeä, mikä aiemmin nautittiin kiinteässä ruuassa.

Ennen vanhaan vielä kehotettiin joka päivä pureskelemaan kovaa ravintoa, porkkanaa, näkkäriä tai edes omenaa, jotta hampaat pysyvät kunnossa. Juomasyötävän mainoksissa kyllä hymyillään säihkyvästi, mutta syömisessä hampailla ei enää ole virkaa.

Kuulostaa tietysti helpolta houkutella nirso ja terveellistä ravintoa kammoava nuoriso nielemään tarpeellinen määrä vihanneksia ja hedelmiä muodikkaasta muovipullosta. Etenkin kun juomat maistuvat ihan limpparilta ilman poreita. Mutta niinköhän ne pelkästään terveyttä edistävät.

Mehusoseita on helppo huomaamatta ylensyödä ja luulla silti syövänsä terveellisesti. Yhteen pikkuputeliin on ‒ mikäli mainoksia on uskominen ‒ mahdutettu ainakin puoli sangollista pureskeltavaa. Makeita liemiä tulee helposti hörpättyä toinen, miksei välipalaksi vielä kolmas ja neljäskin puteli. Vaan kun eivät ne kasvikset ihan energiattomia ole nekään.

Yksi tärkeä tekijä painonhallinnassa on, että kasviksia rouskutellessa kylläisyyden tunne ehtii syntyä. Pala palalta pureskeltuina ne todella näyttävät ja tuntuvat isolta ruoka-annokselta, pieneen juomapurkkiin ahdettuna eivät. Vain pari kulausta, alas meni ja uutta perään.

Mössö pakataan lähes aina kertakäyttöisiin muovipulloihin. Miten tällainen muovijätekäytäntö ylipäänsä on päässyt livahtamaan läpi monenlaisten ympäristömääräysten? Lantrattu muovipullojugurtti on jo valittu vuoden turhakkeeksi, eikä turhaan. Jos on kerran pakko myydä sapuska nestemäisenä, kai siihen osataan kehittää palautettavia ja kierrätettäviä pulloja.

Mehusoseruokailu on luontevaa jatkoa muodikkaasti markkinoidulle juomakulttuurille. Virvoitus- ja alkoholijuomia mainostetaan joka mutkassa, pullovettäkin on onnistuttu myymään täällä puhtaan veden mallimaassa miljoonia litroja. Tyylikäs pään viskaus takakenoon ja nautinnollinen nieleminen - totta kai mainosmielikuva siirtyy sujuvasti myös mehuksi pärskäytettyyn kiinteään ruokaan.

Pulloaterioiden myötä ruokailusta tulee nopea suorite. Perheen yhteisellä aterialla ja rauhallisella keskustelulla ei siinä ole sijaa. Hemmotelluille aikuisvauvoille kaiken on oltava niin vaivatonta, ettei enää tarvitse edes pureskella, joku on tehnyt sen jo puolestasi.

Salaatin nauttiminen pullosta on tavallaan entistä pidemmälle mennyttä pikaruuan evoluutiota. Elintarviketeollisuus ajaa ihmistä kohti hämähäkin ruokailutapoja: kaikki ravinto on muutetaan ensin nestemäiseksi, vasta sitten imetään pillillä suuhun.

Kirsi Pehkonen