RSS Feed

Heteka hautuumaalla

0

tammikuu 2, 2014 by kirsipeh

Iltakävelyllä täytyi oikein pysähtyä ajattelemaan. Hautuumaalla oli heteka, perinteisen mallinen, vain vähän ruosteinen. Se oli nostettu tukipuilla vinoon, hiekkakasan viereen.

Sekö on lopulta edessä: tulla siilatuksi hiekkana perinteisen mallisen, vain vähän ruosteisen hetekan joustavan pohjan läpi?

Tähän ikään kai se kuuluu, puolet eletystä alkaa olla takana. Tajuaa oikeasti sen kuuluisan kaiken katoavaisuuden. Pysyvinä maamerkkeinä pitämänsä ihmiset lakkaavat olemasta. Tai työ, jota on pitänyt arvokkaana ja pysyvänä, onkin pysyvää vain toistaiseksi. Kaikki on lopulta vain toistaiseksi.

Mutta missä tulla hetekalla siilatuksi, mihin haudatuksi? Pitäisikö se päättää itse, etteivät muut joudu ongelmaa ratkaisemaan?

Jos suku on vuosisatoja asunut samalla seudulla, ongelmaa ei ole. Elleivät välit sukuun ole poikki, sukuhautoja voi olla valittavaksi asti. Kun vain onnistuu lähtemään sellaisessa raossa, että tilaa on.

Mutta kun suku on levinnyt sinne tänne. Jos hautauttaa itsensä perheen nykyiselle asuinseudulle, tuleeko samalla kiinnittäneeksi jäljellejäävät sinne, halusivat sitä tai eivät? Tai jos he tohtivat muuttaa toisaalle, aiheuttavatko hautaustoiveet suotta huonoa omaatuntoa, kun haudalla ei pystytä useinkaan käymään? Eivät ne usko kuitenkaan, jos ilmoittaa että ei sitten tarvitse visiteerata.

Hetekoinnin voisi välttää polttohautauksella, mutta voisiko kiusata jälkipolvea keikkumalla vuodesta toiseen takanreunuksella savipurkkiin pakattuna. Vaan niin ei kai saisi tehdäkään, purnukka pitäisi sijoittaa pysyvästi jonnekin. Ja taas ollaan siinä että minne.

Voisihan sitä pyytää tulla ripotelluksi jonnekin. Rakkaimmalta paikalta tuntuisi oma tontti ja oma piha, mutta se taitaisi lopettaa perunankasvatuksen siltä lohkolta. Ja kuka tilanteen muuttuessa ostaisi talon, jossa ”emäntä on ripoteltu tuohon rinteeseen”? Muita itselle niin merkityksellisiä ripottelukohteita on vaikea nimetä.

Niin tai näin, ei tahtoisi laatia toivomuksia, jotka hankaloittavat elävien elämää sitten joskus. Ei myöskään jättää kiusallista ongelmaa toisten harteille. Tilanne on ratkaisematon, toistaiseksi.

Hieman helpottaa se, ettei matka todennäköisesti kuitenkaan käy hetekan läpi. Sillä kuulemma siilataankin siitä kunnossapitoon tarkoitettua, muualta tuotua, ihan käyttämätöntä hiekkaa.

Tammikuu 2014


0 comments »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Bookmarks

Archives: