Suomalainen keskustelu kuulostaa toinen toisensa ohi huutamiselta. Aivan kuin keskustelijat eläisivät eri todellisuuksissa. Niin he tavallaan elävätkin.

Omin silmin luettujen uutisten ja some-postausten kuvitellaan kertovan luotettavasti olennaisen maailmasta. Mutta netin uutissivustot ja sosiaalinen media eivät olennaisuudesta piittaa.

Monet sivut on rakennettu niin, että ne oppivat tuntemaan lukijansa. Keräämänsä tiedon perusteella ne valikoivat uutisia kullekin käyttäjälle. Lukija näkee yhä enemmän sen tyyppisiä uutisia kuin on aiemmin klikkaillut. Urheilusta kiinnostuneen uutisvirrassa painottuu urheilu, maahanmuuttokritiikkiä seuranneella juuri se.

Lisäksi sivut valkkaavat uutisen näkökulman samaksi, jota lukija klikkauksillaan on kannattanut. Asioiden toista puolta käsitteleviä uutisia ei saa silmiinsä juuri lainkaan.

Lukijan mieltymysten mukaan uutisia valikoivat sivut vahvistavat kuplia, joihin suomalaiset ovat sulkeutuneet. Kuplassa omaa mielipidettä ei tarvitse kyseenalaistaa: eihän uutisissa juuri muusta puhutakaan ja kaikki ovat samaa mieltä.

Jotkut muut eivät jostain syystä suostu tunnustamaan ilmiselviä tosiasioita. Eivät tietenkään, koska heidän uutisnostonsa ja tosiasiansa ovat erilaisia.

Ihmisellä on taipumus sivuuttaa faktat, jotka eivät tue hänen omaa maailmankuvaansa. Kun netin nenät ovat valmiiksi haistelleet, mitä halutaan lukea, muihin näkökulmiin ei tulla edes tutustuneeksi.

Miksi sivujen ylläpitäjät toimivat näin? Jotta lukija palaisi sivuille jatkuvasti. Siten nettisivuilla voi ansaita rahaa.

Sisällön valikointi lukijan oletettujen odotusten mukaan kaventaa käsitystä todellisuudesta. Suomalaisten laaja ymmärrys maailmasta on kutistumassa kupliksi. Kuplat eivät kykene ymmärtämään toisiaan, eivätkä sitä, mistä kuplautuminen johtuu.

Kuplan sisältä on mahdotonta arvioida, mistä kaikesta tiedosta jää paitsi. Kuinka moni ylipäätään tiedostaa, ettei netistä luettu olekaan samaa kuin kaikilla muilla, vaan joku valikoi sisällön puolestani? Moniko osaa estää sen?

Mikään media ei sisällä koko maailmaa. Mutta paperilehden katsaus maailmaan on kaikille lukijoilleen tismalleen sama, ilman kohdennettua karsintaa, ilman näkökenttää kaventavia kuplia.

Savon Sanomat 23.3.2016