RSS Feed

Vesjperän Esteri

0

heinäkuu 2, 2013 by kirsipeh

Joka kesä Vehmersalmella nimitetään uusi Vesjperän Esteri. Valinnan tekee aekuisten naesten keskuudesta diktatorisesti paikallisen Lions Clubin presidentti, Piätappi. Esterin tärkein tehtävä on luonnollisesti riittävästä sateesta huolehtiminen.

Valinta osui kohdalle viime kesänä. Esteriys oli suuri kunnia, mutta toi heti paineita. Osaisiko Esteri hommansa, riittäisikö loppuvuodelle 2012 taivaalta vettä?

Jo pari päivää Esteriksi kukkaseppelöinnin jälkeen vettä tuli. Paikasta, mistä sitä ei pitäisi tulla.

Tytär kuuli outoa suhinaa sisäsaunasta. Kurkkaus saunanlauteiden alle osoitti, että kuumavesiboilerin alta suhutti lattialle vettä. Putkimiestä tarvittiin.

Ja Vesjperän Esteri sai heti kuittailuja kotiväeltä, että pitikö se duuni noin vakavasti ottaa.

Ammattimies totesi putkiston kunnon melko haperoksi: vuotava putki irtosi kokonaan kepeällä pihtiotteella. Uutta putkea tilalle heti, syksylle sovittiin laajempi vanhojen putkien uusiminen. Jo sitä ennen alkoi myös pyykinpesukoneen takana tulovesiputkesta tippasta vettä.. hohhoijaa.

Olisi tietenkin joku voinut etukäteen vinkata, että Vesjperän Esterin virkaan kuului myös LVI-alan tukeminen työmahdollisuuksia tarjoamalla.

Pitkin loppuvuotta Esteriä muistettiin useasti muistuttaa, että vettä sitten tuli taivaalta kuin.. No niin.

Vuosi 2012 oli useilla Ilmatieteenlaitoksen havaintoasemilla sateisin viimeisen 50 vuoden aikana. Pelkästään kesä-elokuun sademäärät olivat puolitoistakertaisia tavanomaiseen verrattuna.

Sateisimpia alueita oli juuri Itä-Suomi, ukkosia tosin pideltiin paria edellisvuotta vähemmän. Niinä vuosina oli sentään helteistä, kesällä 2012 hellepäiviä oli alle puolet tavallisesta määrästä.

Syksy oli marraskuulle asti sekin poikkeuksellisen lämmin ja sateinen.

Keväällä työkaveritkin pääsivät huomauttelemaan Esterin antaumuksellisesta vedenkutsumisesta: eräänä aamuna aulan kattolaattojen rakosesta lorotti pientä mutta pitkää noroa lattialle. Sanko alle ja talkkari hätiin. Vakavasta ongelmasta ei onneksi ollut kysymys.

Vuoden sateet ja vesikertymät näyttivät vielä yhden yllätyksen aivan kuluvan kesän korvilla.

Kotimme kohoaa savikummulla, joka varastoi vettä tehokkaasti. Velliksi kastunut savipatja pullautti pihasta kaartuvan hiekkatien hyllyviksi aalloiksi. Autokin keikkui siinä kuin valtameren laineilla.

Isäntä lapioi uteliaisuuttaan savipattiin reiän ja kokeili vellikerroksen paksuutta karahkalla. Se upposi vetelään lieruun puoltoistametrisen. Savivellin kuivausta jatketaan edelleen.

Helpotuksesta huokaisten saanen pian siirtää Vesjperä-vastuun seuraavalle. Jospa se tästä elämä kävisi taas kuivemmaksi.

Heinäkuu 2013


0 comments »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Bookmarks

Archives: