RSS Feed

Henkilökohtaisesti itsenäinen

Kommentit pois päältä artikkelissa Henkilökohtaisesti itsenäinen

6 joulukuun, 2016 by kirsipeh

Kuva Petri Jauhiainen

Kuva Petri Jauhiainen

Suomi ei itsenäistynyt itsestään. Tarvittiin sopiva hetki ja päättäväiset toimijat.

Neljäs joulukuuta 1917 yksitoista senaattoria allekirjoitti itsenäisyysjulistuksen, jonka muodon eduskunta hyväksyi kuudes joulukuuta äänin 100 – 88.

Yksi julistuksen allekirjoittajista oli senaattori Eero Yrjö Pehkonen, isänisäni setä, tuolloin maalaisliiton kansanedustaja Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä.

Rauha-mummu puhui meille lapsille Oulun läänin maaherra valtioneuvos Pehkosesta kunnioittavasti. En tiedä, olisiko perhettämme ilman hänen apuaan.

Kun isänisäni sodan lopulla joutui Oulussa taksinkuljettajana henkirikoksen uhriksi, Rauha jäi yksin kahden pienen pojan kanssa. E.Y. Pehkonen oli Punaisen Ristin piirin hallituksen johdossa ja järjesti Rauhalle työn SPR:n toimistosihteerinä. Tiukkaa oli, mutta pieni perhe selviytyi.

Eero oli pienikokoinen mies, hieman jäyhä ja pidättyväinen, asiallisen ystävällinen. Silti Mustialan maanviljelysopistossa oli aikoinaan puhuttu pitkään Pehkosen tempauksista, agrologiopiskelijan kepposista.

E.Y. teki pitkän uran maatalousalan johtotehtävissä, mutta maanläheisyys säilyi: aina kun hän vieraili veljiensä maatiloilla Limingan Ala-Temmeksellä, piti tarkistaa kyyttökarja laitumella.

Sota-aikaan kaupunkiin ei saanut luvatta tuoda maalta elintarvikkeita. On arveltu, että maaherran virka-autossa tuli joskus Ouluun ruokaa sukulaisille ja lähipiirille, valtiolliset liput keulassa liehuen. Sika takakontissa lienee liioiteltu huhu.

E.Y. oli suomalaisuuden ja itsenäisyyden mies, aatepohja kumpusi syvästi maasta, maan hengestä. Ero senaatista 1918 johtui valtiomuotokiistasta: vakaa tasavaltalainen vastusti monarkiaa. Myöhemmin E.Y. oli pari kertaa ehdolla pääministeriksi. Ainoan lapsen Ossin kaatuminen talvisodan lopulla oli kova isku, surun varjo pitkä.

Miten vähän aikaa itsenäistymisestä onkaan, vain pieni hetki sukupolvien yli. Voin yhä jututtaa sukulaisia, jotka tapasivat Eero-setää, vierailivat Oulun lääninhallituksen virka-asunnossa.

Lapsesta saakka Suomen itsenäisyydessä on ollut henkilökohtainen vivahde. Tietoisuus siitä, että sen takana olivat tavalliset päättäväiset suomalaiset.

Se on yhä syvä itsenäisyyden kokemus: me kaikki olemme Suomi.

Henkilökohtaiset onnittelut 99-vuotiaalle!

(Savon Sanomat 6. joulukuuta 2016)


Kommentit pois päältä artikkelissa Henkilökohtaisesti itsenäinen

Sorry, comments are closed.

Bookmarks

Archives: