RSS Feed

Lukee ja oikoo

0

kesäkuu 6, 2014 by kirsipeh

Keittiönpöydän ääressä...

Keittiönpöydän ääressä…

Syksyllä julkaistavien kirjojen oikolukusesonki tai paremminkin taittoversion tarkistussesonki on juuri nyt.

Alkuviikolla luin Kariston novelliantologiaan Rakas tulevan novellin Täydellinen juttu. Eilen posti toi paksumman aaneloskirjeen, irtopaperipinkkana taittoversion heinäkuussa ilmestyvästä nuortenkirjasta Ketjukaverit.

Oikolukeminen on sikäli kaksipiippuinen juttu, että koko ajan lukiessaan etsii ja etsii, josko löytäisi virheen tai pajnovihrepaholaisen. Toisaalta tietysti toivoo, ettei löydä. Jos taas ei löydä yhtään, on ihan varma, että virheet ovat menneet ohi silmän, koska onhan niitä pakko olla. On luettava uudelleen, varmuuden vuoksi.

Täydellisen jutun virhesaldo oli kaksi, molemmat onneksi vain yhden kirjaimen virheitä. Ketjukavereista ei vielä tiedä, mutta kertaakaan ei ilman yhtään korjausta ole vielä tätä viimeistä tarkistuskierrosta päästy. Tämän sarjan ensimmäisessä osassa huomattiin vasta taittovaiheessa, että olin kirjoittanut saman repliikin kahdesti ja kahdelle eri henkilölle, aivan eri kohdissa kirjaa. Toinen piti vaihtaa. Rivimäärää ei voinut enää muuttaa, joten piti muotoilla uusi repliikki, joka täytti täsmälleen yhtä pitkän tilan tekstipötkössä.

Tekstille tai juonelle on liian myöhäistä enää tehdä mitään. Ne ajatukset ja se tarina, mikä on painoon menossa, painoon menee. Välillä kauhistuttaa, onko teksti ihan kökköä potaskaa. Välillä hätkähtää ja huomaa eläytyneensä lukemiseen, olenko minä tosiaan kirjoittanut tällaista..? Hm, tässä tapauksessa se oikolukeminen on unohtunut ja on palattava takaisin.

Siispä silmälasit nenälle ja kynä käteen. Etsii, etsii, vaan ei soisi löytävänsä.

 


0 comments »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Bookmarks

Archives: