Toiset kirjoittavat nimenomaan kesällä, toisen nimenomaan eivät kirjoita kesällä. Luulen kuuluvani jälkimmäisiin, mutta en mitenkään fanaattisesti, vaan käytännön syistä. On niin paljon muuta tekemistä, menemistä, touhuamista, kitkemistä, ettei koneen tai muistikirjan ääreen tule pysähdyttyä, pakollisia asioidenhoitoja lukuunottamatta.

Paljastava kuva kesältä 2014, kirjoitettu on. Karhuvaaran loppuun muokkaus menossa.

Paitsi että tarkemmin ajatellen tässä kesäkuussa olen kuitenkin kirjoittanut matkapäiväkirjaa, kymmenkunta lehtijuttua, kirjeen, onnittelukortteja, ostoslistoja, joutavanpäiväisiä facebook-päivityksiä… Kirjoittaminen on niin olennainen osa arkea, ettei sitä tule noteeranneeksi.

Taidankin tarkoittaa kirjoittamattomuudella kirjoja, novelleja ja sensorttisia pidemmän tähtäimen kirjoitustöitä.

Tunnustus ja samalla syy tähän lyhyeen kirjoittamattomuuspostaukseen: eilen oli pakko luovuttaa ja avata koneelta käsikirjoitus, joka on vielä aivan alkutekijöissään. Kun alkoi mieltä kaivertaa, että miten se päähenkilö siinä aikoikaan..? Voisiko sen kirjoittaa niin, että..? Mitä jos se olisi kuitenkin..?

Kun en mitenkään fanaattisesti yritä olla kirjoittamatta kesällä…