Tullaus netissä ei onnistu millään. Vaikka jäljennän koodin saapumisilmoituksesta tarkasti, virheilmoitusta pukkaa.

Lopulta tullitäti auttaa puhelimessa: se pystyviiva ei olekaan ykkönen, vaan iso ii.

Aha. Ei ihme, että harhautuu, kun yksi ja sama merkki voi tarkoittaa ainakin kolme eri asiaa, kirjaintyypistä riippuen. Iso ii, pikku ällä ja numero yksi ovat harmillisen samannäköisiä, käsin tekstattuina käytännössä identtisiä.

Entäs seiskat ja ykköset? Numeron seitsämän käsin kirjoitettavasta versiosta poistettiin 1990-luvulla komea aaltoileva hatun kaari. Mikäs siinä, se suoraviivaisti seiskaa.

Mutta vuosituhannen alussa kirjainmalliston täsmentämisessä seiskasta poistettiin vielä poikkiviiva. Tarkoitus oli hyvä, numeromerkinnän selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen, pohjoismainen yhteensopivuus ja suomalaisen seiskan lukeminen oikein kaikkialla maailmassa.

Mutta varsinkin vanhempi väki on tottunut vetäisemään myös ykkösen yläpäähän pienen hakasen. Hakasella varustettu ykkönen ja viivaton seiska ovat käsinkirjoitettuna niin lähellä toisiaan, että sekaannuksia sattuu jatkuvasti.

Miten näiden kahden ero on satavarma vaalien ääntenlaskennassa? Entä kaiken maailman optisesti luettavissa lomakkeissa?

Euroopassa seiskan poikkiviivaa ei yleensä harrasteta. Ei sitä ole muissa Pohjoismaisissakaan, ja sama vanhanmallisen ykkösen hakanen kummittelee niissäkin.

Eikä asia ole selvä koulukirjoissakaan: eräässä alakoulun enkun kirjassa ykköset ovat edelleen aivan samanlaiset kuin nykyiset numero seiskat.

Sama hölmöys pätee nollan ja ison oon kesken. Aina pyörylän merkitystä, onko se nolla vai oo, ei voi päätellä edes siitä yhteydestä, jossa se esiintyy. Esimerkiksi laitteiden käyttöönottokoodien tai valmistenumeroiden kirjaaminen tietokoneella: jos koodissa on kirjaimia ja numeroita, ei voi tietää, onko O nolla vai iso oo, tai onko l pikkuällä, ykkönen vai iso ii.

Jokunen versio pitää näpytellä, ennen kuin osuu oikeaan. Ja toivoa pitää, ettei koodin vastaanotto lukkiudu liian monien virheellisten yritysten vuoksi.

Sumerien nuolenpääkirjoituksesta kehitys on jossakin kohti yskähtänyt pahasti. Ihan kuin vaihtoehtoja erilaisille viivojen, kaarien, pisteiden ja ympyröiden yhdistelmille ei olisi loputtomasti, niin sitten piti valita yksi ja sama merkki aivan eri asioille!

Nopeaa apua sekaannuksiin ei saada. Opetushallitus vasta harkitsee, josko vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistuksessa seiskan viiva palautettaisiin. Pystyviivan kolmelle eri merkitykselle tai nollan ja oon sekaannukselle ei edes suunnitella korjauksia. Turhaa se toisaalta olisikin, koska toimiakseen muutoksen pitäisi olla maailmanlaajuinen ja kertakaikkinen.

Joten arvausmenetelmällä jatketaan. Pakko vaan pärjätä, olipa edessä 7, 1, I, l, 0 tai O.

Helmikuu 2013