Lakki ei takaa opiskelupaikkaa.

Kevään yhteishaku toisen asteen koulutuksiin on menossa, korkeammalle asteelle pian alkamassa. Nuoret naputtelevat suurin odotuksin Opintopolku-hakupalvelua.

Toiselle asteelle melkein jokaiselle jonkinlainen koulutuspaikka kesän hakutuloksissa löytyy, vaikkei välttämättä se toivotuin. Ylioppilaiden tunnelmat ovat ankeammat: läheskään kaikille ei ole tilaa korkeampaan koulutukseen.

Yliopistojen sisäänpääsyä uudistetaan parhaillaan painottamaan ylioppilastodistusta ja vähentämään pääsykoevalintoja. Jatkoksi laaditaan vielä yo-arvosanojen pisteytysjärjestelmä.

Joissakin koulutusohjelmissa pääsykokeista on jo luovuttu kokonaan. Se on kätevää sekä opinahjon että lukiossa menestyneiden kannalta, mutta ikävä uutinen keskitasolla tai heikommin pärjänneille: tie on tukossa.

Nyt lukioon ja ammattikoulutukseen hakevat eivät tiedä, millä perusteilla niistä aikanaan haetaan jatko-opintoihin. Voi olla, että jatkossa lukioon mielivän on ensin mietittävä, kannattaako sinne lähteä ollenkaan pelkän yleissivistyksen ja valkolakin vuoksi. Jos muutaman vuoden päässä siintävät yo-kokeet jäävät todennäköisesti keskitasolle tai alle, onko niillä oikeasti mahdollisuuksia jatko-opintoihin? Mikäli nuorta kiinnostavan alan koulutuspaikat täytetään pisteytysmenetelmällä, ei ole.

Pääsykoejärjestelmä on raskas ja kalliit valmennuskurssit epäreiluja. Mutta toisaalta pääsykoe on mahdollisuus, jonka saavat kaikki, jotka ovat suorittaneet vaadittavat lukiokurssit. Parhaiten lukiossa menestyneet pärjäävät tietysti paremmin pääsykokeissakin, mutta kenenkään tie ei ole kokonaan katkaistu.

Olipa korkeakoulujen valintatapa mikä tahansa, vaikeinta perusongelmaa se ei poista. Opintopaikkoja riittää vain osalle aiempien vuosien ja uusille ylioppilaista.

Mitä elämä tarjoaa heille, joille ei lukion jälkeen vuosia yrittämälläkään avaudu mikään jatkokoulutus? Heidän ääntään ei kuulu, eikä heillä ole opinto-ohjaajaa, jonka kanssa etsiä ratkaisuja. Heissä hukkautuu valtava voimavara sekä yhteiskunnan että oman elämän puitteissa.

Koulutuksesta syrjäytymiseksi mielletään yleensä opintojen katkeamista peruskouluun. Tänäkin keväänä 20 000 uutta ylioppilasta jää ilman jatko-opintopaikkaa.

Yhtään hupaisampaa ei ole joutua sivuun koulutus- ja työelämästä ylioppilaana, ilman ammattia ja lupaavia tulevaisuuden näkymiä.

(Savon Sanomat 10.3.2018)