Onko tämä maisema olemassa vuonna 2117?
Kuva Petri Jauhiainen.

Maailman katseet kääntyvät Kuopioon joulukuussa, kun itsenäisyyden juhlavuoden innoittamana torin alatasolle sinetöidään aikakapseli. Kuin saduissa, se pitää salaisuutensa sata vuotta.

Aikakapseli on ilman muuta optimistinen hanke. On oltava vahva käsitys, että vuonna 2117 yhä on valtio nimeltä Suomi, kaupunki nimeltä Kuopio. Että tieto kapselista on tallessa ja suomen kieltä ymmärretään. Lisäksi tulevaisuuden kollegalle viestin lähettävä viranhaltija uskoo, että hänen edustamansa instituutio säilyy ainakin sata vuotta.

Siinäpä onkin tavoitteita seuraavalle sadalle vuodelle: maapallon, valtion, kielen, tiedon ja instituutioiden säilyttäminen.

Yllättävän tarkkaan aikakapselissa on huomioitava, mikä säilyy ehjänä ja käyttökelpoisena suljetussa tilassa vuosisadan. Kaikki paperilaadut ja kuvat, kankaat tai etenkään tekniset laitteet monimateriaalisine osineen eivät säily, muovi haprastuu.

Paperille painettu tai kirjoitettu teksti vaikuttaa nykyisistä tallennusmuodoista edelleen pitkäikäisimmältä. Vaikka tietojärjestelmät ovat kehittyneet huimin harppauksin, varmin tapa säilöä viestejä sadan vuoden päähän on yhä paperi.

Hanke sysää miettimään, mitä meidän ajastamme ylipäätään säilyy tuleville polville, ilman aikakapseleita? Jääkö tietoa arjesta ja iloista, edistymisestä ja virheistä, joista kannattaisi ottaa opiksi? Mikä tieto olisi arvokkainta, mikä kenties elintärkeää?

Vai jääkö meidän jäljiltämme maapallolle vain valtavat määrät muoviroskaa, mikro- ja maxikokoisena?

Sähköisten tallennusmuotojen säilyvyys ja luettavuus on täysi arvoitus. Uusi tieto tallentuu nyt pilviin, siis jättimäisiin palvelimiin, jotka nekään eivät loputtomasti kestä aikaa. Siirtyykö nyt tallennettu tieto eteenpäin taas seuraavaan tallennusmuotoon? Kuka siitä huolehtii?

Aikakapselissa on samaa kiehtovaa mystiikkaa kuin aikakoneessa. Parhaimmillaan se voi olla tulevaisuuden ihmisille illuusio aikakoneesta, kurkistusaukko historiaan, mukaansa menneisyyteen tempaava elämys. Suorat viestit ihmiseltä ihmiselle antavat erilaista perspektiiviä kuin historiakerrontaan muotoillut yleistykset.

Tietysti kolumnisti voisi ainakin kirjoittaa aikakapseliin täräkän kolumnin. Pääsisi kerrankin kehumaan, jotta raapustin sellaisen tekstin, että sitä luetaan vielä sadankin vuoden kuluttua.

(Savon Sanomat 22.9.2017)