Paljon puhutaan lukemalla saavutettavista taidoista, mutta mitä jos ei lapsi lue eikä aikuistakaan ääneenluku kiinnosta? Eipä hätää, vanhemmat voivat täsmätoimilla antaa lapselle vastaavia taitoja ja kokemuksia. Kas näin.

Sanavaraston kartuttamiseksi kerää päivittäin satunnaisesti muutama kymmen sana tai käsite, joita lapsi ei vielä tunne. Selitä ne lapselle, keksi lauseita, joissa niitä käytetään. Selitä asiayhteys.

Toimi samoin lauseiden kanssa. Kerää erityyppisiä, -mittaisia ja -rakenteisia lauseita, esittele ne lapselle. Muista eri aikamuodot ja harvinaisemmat lausetyypit.

Kertomuskokonaisuuksien hahmottamiseksi valitse päivittäin muutaman sivun mittainen juonellinen teksti, kerro se lapselle hyvällä suomen kielellä. Harjoitelkaa juonen ymmärtämistä ja mieleenpainamista. Kun sujuu, pidennä tarinoita. Opetelkaa tulkitsemaan asioita, joita ei suoraan sanota, vrt. lukevilla henkilöillä ”rivien välistä ymmärtäminen”.

Voi olla, että lapsen kärsivällisyys alkaa rakoilla. Ei haittaa, sitäkin on tarkoitus harjoitella. Että kaikki ei tapahdu ihan heti, vaan maltetaan odottaa asian/kertomuksen/juonen etenemistä.

Empatiataidot kehittyvät tutustuessa monenlaisiin henkilöihin ja heidän ajatuksiinsa, eri tilanteissa ja ympäristöissä. Tutustuta lapsi viikoittain useaan uuteen ihmiseen, pyydä heitä kertomaan lapselle elämästään ja ajatuksistaan. Opasta lasta ymmärtämään, miksi kukin käyttäytyy ja ajattelee niin kuin tekee.

Totuta lapsi erilaisiin tunnetiloihin. Tutustukaa iloon, onnellisuuteen, suruun, pelkoon, sääliin, epätoivoon, mustasukkaisuuteen jne. Harjoitelkaa tilanteita, joissa tunteita ilmenee. Keskustelkaa edellisen harjoituksen henkilöiden kanssa, mitä he tuntisivat missäkin tilanteessa.

Selitä lapselle vaihtoehtoisia tapoja selviytyä ongelmatilanteista kuten epäreilusta kaverisuhteesta, lohikäärmeen kohtisyöksystä, eksymisestä vieraassa maassa, mysteerien ratkomisesta, yksinäisyydestä jne. Tulkitkaa viikoittain erityyppisiä ohjeita. Valikoi satunnaisesti mutta laajasti tietoa asioista, joita lapsi ei ole osannut kuvitella kysyvänsä. Eri kulttuurit, harrastukset, luonnonilmiöt ja mytologia ovat hyvä alku. Kertoessasi yhdistä näitä tietoja toisiinsa kiinnostavalla tavalla.

Järjestä tai kerro lapsellesi pitkäkestoisia tapahtumasarjoja, joissa on looginen syy- ja seuraussuhde, juoneksikin kutsuttu. Hanki lapselle jännittäviä, hauskoja, yllättäviä, surullisia, helpottuneita hetkiä ja tunnelmia. Huolehdi, että ne tuottavat silti iloa ja arkisten murheiden unohtamista, tunnetta toisessa todellisuudessa käymisestä. Ruoki mielikuvitusta.

Kaikessa muista monipuolinen ja ilmaisurikas äidinkieli.

Lukunopeus olisi avuksi ripeässä koulu- ja työtehtävien suorittamisessa, mutta sitä ei ikävä kyllä toistaiseksi voi esimerkiksi hankkia valmiskapseleina.

Harjoitelkaa myös ymmärtämään kielen tyylilajeja. Joku voi esimerkiksi väittää, että syvällisen lukutaidon tuomat hyödyt ja ilot voi korvata muilla tavoin kuin lukemalla, ja että se on helppoa ja vaivatonta kirjojen lukemiseen verrattuna. Se ei kuitenkaan ole totta, se on ironiaa tai ainakin huonoa huumoria.

Saattaa olla, että lapsen totuttaminen kirjojen lukemiseen on helpompaa.

(Savon Sanomat 13.11.2023)