Suomalaiset lukevat. Neljä viidestä lukee vähintään kirjan vuodessa, naisista yli 40 % ainakin kirjan kuukaudessa, miehistä kolmannes. Sukupuolten välillä on ero, joka on suurenemassa.

Mutta lukutaito ja kiinnostus lukemiseen on kaventunut, erityisesti poikien. Lisäksi tyttöjen ja poikien ero kasvaa koko ajan.

Vielä sata vuotta sitten lukemista pidettiin jopa naisille sopimattomana, nyt asenteet ovat nyrjähtäneet toisin päin. Lukeminen mielletään usein akkojen hommaksi. Jos lapselle luetaan kotona ääneen, lukija on useimmin äiti.

Kyky käyttää sanoja ja kieltä on tässä ja tulevaisuuden maailmassa yhä tärkeämpää. Lukeva ihminen kykenee pitämään puoliaan, hankkimaan tietoa, ymmärtämään toisen näkökulmaa ja ilmaisemaan omansa. Lukemalla voi kokea asioita tarvitsematta oikeasti kokeilla niitä.

Lukemisen siirtyminen sähköiseen ympäristöön ei tätä muuta. Mitä kehnompi lukutaito, sitä enemmän on muiden armoilla.

Koko kansakuntaa ajatellen lukutaitoinen yhteiskunta menestyy myös taloudellisesti. Ei riitä, että jatkossa vain tytöt kehittyvät kielellisesti parhaimmalle tasolleen. Pojat on saatava lukemaan.

Yhden isän ideasta ja aloitteesta syntyi 1999 Ruotsissa ammattiyhdistysliikkeiden Läs för mig pappa! -projekti.

Suomen SAK:ä vastaava LO kustantaa jäsenilleen työajalla teemapäivän, jossa kerrotaan lapsille lukemisen merkityksestä, keskustellaan oikean kirjailijan kanssa, tutustutaan kirjastoon ja eri-ikäisille suunnattuun kirjallisuuteen. Usein isät, isäpuolet ja isoisät saavat vielä omakseen lastenkirjan ja yhden kirjan ihan itseään varten.

Mitä tästä seuraa?

Matalasti koulutetutkin isät ja isoisät tulevat samalla itse lukeneeksi enemmän, ja yllättävän usein alkavat lukea myös omaksi ilokseen.

Isien suhde lapsiinsa ja perheisiin lähenee, samoin isoisien lastenlapsiinsa.

Lasten kielellinen kehitys nousee siivilleen. Sekä aikuisten että lasten kyky ymmärtää toisiaan ja maailmaa helpottuu, koettu elämänlaatu paranee.

Tämä hyvinvointi kertautuu työhyvinvointina. Eikä maksa paljon.

Samalla lapset saivat pienestä pitäen mallia siitä, että lukeminen on miesten juttu. Syntyy siemen poikien lukemiselle, lukutaidolle, opiskeluvalmiuksille ja elämässä pärjäämiselle.

Jäämme odottamaan, milloin suomalainen AY-liike huomaa mahdollisuutensa vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen lukemisen edistämisen kautta.

Isät, ukit, kummit, sedät, enot: lapselle voi ja kannattaa lukea. Eikä tarvitse olla kielellinen taituri, sillä kirjat on jo valmiiksi kirjoitettu. Ilo on yhteinen.

Maaliskuu 2014