RSS Feed

Mopomelua ei tarvitse hyväksyä

6

17 elokuun, 2020 by kirsipeh

Monessa pitäjässä on kesällä kärsitty mopojen ja mönkkäreiden metelöinnistä. Rälläysmelu tunkeutuu koteihin, pihaan ja mökille, eikä asukas voi sitä estää. Jostain syystä häiriöön on vaikea puuttua.

Meluhaitta ei kuulu kylille eikä muuallekaan. Mopoilu, murrosikä ja yhdessäolo ovat eri asioita kuin huono, toisista piittaamaton käytös. Suurin osa nuorista osaa luontevasti ottaa toiset huomioon. Pienen porukan tahallinen tai ajattelematon yöllinen mökä on vain itsekeskeistä ja itsekästä käytöstä.

Häiriköinnistä ääneen huomauttaja leimataan helposti yliherkäksi tai nuorison vihaajiksi, mitätöidään tyyliin pojat on poikia, aina ennenkin on ajettu. Kehotetaan vain hyväksymään pärinät, koska ei päristelijöillä ole muutakaan mielekästä tekemistä. Sinänsä hassu logiikka. Jos joku häiriköi hakkaamalla seinää, pitääkö hänelle keksiä mielekkäämpää puuhaa ennen kuin voi pyytää lopettamaan?

Ongelmaa esille nostavia on jopa kehotettu muuttamaan pois, jos et mopoja kestä, sen sijaan että tilannetta ryhdyttäisiin yhdessä ratkomaan. Mopomelua puolustellaan kuin pyhää perinnettä. Asiasta on vaikea edes aloittaa keskustelua joutumatta pilkatuksi.

Häiriköivien mopoilijoiden kohdalla jää itse asiassa ison kasvun hetki käyttämättä. Nuorten itsensä kannalta olisi viisasta, että aikuiset ystävällisesti ja napakasti puuttuvat ei-toivottuun käytökseen ja ohjaavat fiksumpaan. Milloin ja miten he ikinä muuten oppivat yhteiselämän taitoja? Aikanaan aikuistuessa elämä on sujuvampaa ja mieli tasapainoisempi, kun osaa ymmärtää ja huomioida muita, olipa kyse parisuhteesta, naapureista tai yhteisöstä. Se taito ei aina synny itsestään.

Melukuplan sisällä moottorinjyrinästä ja voimantunnosta nauttija ei välttämättä tajua aiheuttamaansa haittaa – mulla on kivaa, ketä se haittaa. Riittäisikö joskus aikuisten vakava keskustelu, tuo ei ole oikein ja tuntuu toisista asujista pahalta? Muita on hankalampi häiritä, jos ymmärtää tekevänsä niin?

Pienellä pitäjällä asumisen parhaita puolia on vanha periaate koko kylä kasvattaa. Kaikenlaiseen lasten ja nuorten toilailuun tartutaan asiallisesti, toisaalta otetaan ilolla vastaan muiden aikuisten rauhallinen puuttuminen oman lapsen kömmähdyksiin. Kaikki oppivat ja hyötyvät. Tämä johonkin unohtunut resepti voi tepsiä häiritsevään rälläämiseenkin.

Kaikkea omasta mielestä kivaa ei voi aina tehdä, sekin on elämässä opittava. Mopoilua sinänsä ei ole tarvetta kieltää, mutta tarpeeton ja häiritsevä ajoneuvolla ajo on kielletty, uusi Tieliikennelaki linjaa.

Jokaisella on sen sijaan oikeus kotirauhaan, ilman tarkoituksetonta meteliä.

(Savon Sanomat 17.8.2020)


6 comments »

  1. Lena markio sanoo:

    Kiitos hyvästä ja asiallisesta kirjoituksesta. Tätä melu-ja hajuhaittaa vähättelevät ne joiden ei ole tarvinnut valvoa öitään päristelijöiden takia. Siihen että ”koko kylä kasvattaa” tekee mieli sanoa että on kyllä parempi antaa viranomaisten hoitaa tällaisia asioita. Tuskinpa olisi kovinkaan viisasta asettaa omaa persoonaansa tikkatauluksi? Ja: Viranomaisten kautta menee tietoa koteihin, toivottavasti.

  2. kirsipeh sanoo:

    Totta. Vaikea on yksin mennä pärisevän lauman luo – jos heitä ylipäätään sattuisi saamaan vauhdissa kiinni. Koko kylän yhteinen tavoite on varmasti toiveajattelua monin paikoin, mutta sitä toivetta voisi yrittää herätellä. Käytännössä ihmeen monet aikuiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että oikeus ajaa mopolla kovaäänisesti keskellä yötä on tärkeämpi kuin oikeus nukkua rauhassa.
    Poliisi on tietysti se viranomainen, jolle asia kuuluisi. Mutta täällä kaukana kaupunkikeskustoista heitä ei ikävä kyllä näy.

  3. Jtp sanoo:

    Tavallaan hieno nähdä kirjoituksesta että myös jossain muualla joku kärsii samasta ongelmasta kuin me pienessä 3000 asukkaan pitäjässä. Täällä mopoilla sekä autoilla rällästely on asukkaille kovinkin pyhä asia. Kun muutimme seudulle meille myytiin taloa nimikkeillä rauhallinen ja turvallinen asuinseutu luonnon välittömässä läheisyydessä, liikunta ja lasten palvelut sijaitsevat lähellä.
    Toki näistä muutama pitää paikkansa mutta turvallisuus ja rauhallisuus on vuosien jälkeen mennyt huonosta pahempaan.
    Asumme liikunta alueen vieressä tien toisella puolella.
    heräsin keskellä yötä isoon pärinään ja revittelyn ääneen, kurkkasin ikkunasta ja tien toisella puolella oli läjä autoja, mopoja ja kevareita sekä nuoria ikäluokasta 15-18v.
    Parin unettoman yön jälkeen säntäsin aika tunteissa itse hallin pihalle ja tuntui että huutaminen ja raivoaminen on ainoa tapa millä saan ääneni kuuluviin meluvallin läpi.
    Pojille sillä kertaa viesti meni läpi ja porukka hajaantui.
    Ajelu ei tosin seuraavilta öinä loppunut vaan jatkui alueella kiihdytys kilpailujen ja motocrossin merkeissä, yksi tai kaksi yötä mietin että ongelma kohta poistuu kun onhan tästä heille sanottu, enää en mennyt sanomaan vaan soitin poliisille, 3 soittoa eri öinä, partioita ei 30 km päästä koskaan tullut ja melu sekä ajelu loppui sitten kun menin itse raivoamaan paikalle tai kun pojat kyllästyivät.
    Soitin seuraavien öiden jälkeen kaupungin virkamiehille ja kerroin ongelmasta ja pyysin ratkaisuja tai neuvoja ongelmaan, kerrottiin että tätä alueella on ollut aina ja keinot on todella vähissä, jotain luvattiin kumminkin miettiä.
    Aleelle järjestettiin kaksi liikenne merkkiä jossa kielletään moottoriajoneuvoilla ajelu klo 23-06 välillä, no onhan tuolla yritetty mutta kiellot ei ketään estä, edelleen saan mennä öisin alueelle hajannuttamaan porukan, nyt tosin joku pyytää anteeksi ja kertovat ettei merkkejä oltu huomattu.
    Ongelma siirtyi yöstä päivään, kun öisin alueella ei saanut ajelle niin tehtiin se päivisin välittämättä siitä onko alueella muitakin vaikka pieniä lapsia. Huomasin että kaupungin virkamies ei asiaa enää tahtonut hoitaa niin ilmoitin hänen esimiehelle josta huoleen luvattiin tarttua ja mainittiin kyllä että ratkaisuja välttämättä ole.
    Alueelle kulkemista rajoitettiin puomeilla useasta kohtaa jopa sieltä mistä vain joku muutenkin pääsisi kävellen, löin kättä päähän että mitä ihmettä, kaksi yötä ja alueella pyöri vihaisia liikkujia, puomit pistettiin palasiksi ja tunsimme itsekkin pientä häpeää että olimme asiasta ilmoittaneet.
    Otin yhteyttä kaupunkiin ja mitään ei nyt kuulemma enempää osattu tehdä.
    Jalkauduin itse päivällä kun mopoilijoita oli alueella ja kävin heidän kanssa rauhallisen juttelutukion ja kerroin oman kantani asiaan missä mainitsin että alueelle saa toki mopojen kanssa tulla ja siellä voi aikaa viettää mutta häiritsevä ajelu sekä varsinkin pikkulasten lähistöllä olisi jo järkevää jättää pois, pojat sillä hetkellä ymmärsivät ja lupasivat siirtyä muualle.
    Pari yötä niin talomme etuseinusta sotkettiin kananmunilla ja autosta vietiin kilvet.
    Teimme toki asiasta rikosilmoituksen mutta muuten emme antaneet pojille heidän haluamaansa huomiota.
    Ajele jatkuin muutaman päivän jälkeen ja vihaista provosoivaa käyttäytymistä kohdistettiin meihin.
    Emme alkuun antaneet huomiota mutta nyt on lapsiimme kohdistunut jo häiriötä, lähistöllä kaasuteltu ja keulutti uhkaavasti. Kirjoitin asiasta Someen kun joku pojista oli lähestynyt tytärtäni takaa, lyönyt hanaa ohi, likka pelästyi itkuun ja poika tuli takaisin ja teki saman.
    Sain toki myötätuntoakin mutta enimmäkseen syyttelyä että tyttö olisi ollut muka yksin, ei ollut kyllä, äiti talutti häntä pyörällä, äiti ei muka tehnyt mitään vaikka suojeli tyttöä ottamalla syliin ja poistui nopeasti tieltä. Poikakin ilmoittautui mutta kiisti häiritsevänsä, olin että mitä ihmettä, yksikin vanhempi suorastaan haistatteli meille asian johdosta.
    Olen huomannut että ajelu alueella on monelle niin pyhää että ongelmaa on vaikea poistaa, moni vanhempi pitää mielummin lasta sylissä ja juoksee kuin pommituksen keskellä karkuun kuin puuttuisi ongelmaan.
    Tässä oli jo alkuun aika paljon mutta kirjoittaminen samasta huolesta auttaa jos jollakulla olisi asiaan muitakin keinoja kun usein saamiani, käy lyömässä tai valele alue öljyllä tyylisiä heittoja.

  4. kirsipeh sanoo:

    Kuulostaa todella ikävältä. Voi että on harmillista.
    Tuo kolumni sai aika paljon palautetta, joka jakautui vastakkaisiin mielipiteisiin: osa oli sitä mieltä, että mopoilu kuuluu elämään, pitää ymmärtää ja sietää, osa totesi mopomelun aivan kohtuuttomaksi toisten häirinnäksi.
    Uusia vippaskonsteja on vaikea keksiä, kun mopoilijat ja heidän kotiväkensä pitävät meluamista perusoikeutenaan. Tuon kolumnin jälkeen paikallinen kyläyhdistys tarttui asiaan ja teki some-tileillään myönteisessä hengessä kampanjan toisten huomioon ottamisesta myös mopoillessa jne. Sen avulla asia tiedotettiin laajemmin ja se hillitsi tilannetta. Sittemmin eräs paikallinen kypsänikäinen motoristi on ajoittain käynyt (moottoripyörän selästä) jututtamassa mopoporukoita, ystävällisesti ja opastaen, sillä on myös ollut selvää vaikutusta.
    Lopulta on kuitenkin itsestä riippumattomia asioita, joille ei voi lopulta tehdä mitään. Niin kurjaa (ja epäoikeudenmukaista) kuin se onkin, silloin voi olla oman loppuelämänsä kannalta viisainta lähteä pois niiden ääreltä. Se ei ole luovuttamista, vaan tietoinen valinta siitä, miten haluaa elää.

  5. EijaR sanoo:

    Moi! Juuri äsken klo 22.00 pari mopoilijaa ajeli talomme edessä eestaas häiriköiden tahallaan. Tein heistä aiemmin rikosilmoituksen ja ilmoitin poliisille musiikin soittamisesta kovaa.
    Kosto on näille nuorille tärkeätä, sillä vanhemmat ei näköjään välitä. Pitäisi vaan antaa tehdä mitä mieli tekee.
    Voi että.

  6. Mervi Järvenpää sanoo:

    Minun mielestä mennään metsään, jos ehdotetaan muita paikkoja tsi vedotaan omiin pieniin lapsiin.

    Ei kukaan muukasn halua sitä tai muutakaan melua. Aikuisilla, työiköisillä, vanhuksills on ihsn yhtä suuri oikeus kotirauhaan kuin lapsilla. Tuo löhtee juuri siitö että aikuiset hyväksyy. Ja se hyväksyntä lähtee siitä että meidän kultyuurissa lapset saa huutaa ja kuka vsin meluta vaikka se on vökivaltaa.

    Anatko sinä oman pienen laosen huutaa vaikka tiedät esim muiden kärsivän. Vai vietkö pois muiden läheltä ja komennat.

    Täällä aikuiset laittaneet yhteisövainon v 2007 myyjäpariskunta. Kotini ympärillä tauoton melu.

    Ei ole oikein että melusta ei saa sanoa. Aina pitää vedota meluajan tai muiden turvallisuuteen.

    Olemme väkivaltainen ja naisvihamielinen maa. Kukaan ei halua toisten melua kuunnella mutta miehet ja lapset ja koirat meluaa niin halutessaan eikä kukaan voi mitään.

Vastaa käyttäjälle kirsipeh Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Bookmarks

Archives: